Rakennuksen kuntotarkastus

Asuntokaupan yhteydessä tehty kuntotarkastus on aistienvarainen ja rakennetta rikkomaton tarkastus, jonka tavoitteena on tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista.

Tilatohtorit Oy:n tekemät rakennusten kuntotarkastukset tehdään aina korjausrakentamiseen erikoistuneen arkkitehdin ja insinöörin yhteistyönä. Tarkastuksessa tehtävien pintakosteusmittausten ja lämpökamerakuvausten avulla saadaan rakenteita rikkomatta yleensä riittävästi luotettavaa tietoa rakennuksen kunnosta. Tarvittaessa, ja asiakkaan suostuessa, rakenne voidaan avata tarkempia tutkimuksia ja näytteenottoa varten. Mikrobinäytteiden analysoinnin tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijalaboratorio.

Asiaan liittyvää…

Yli puolessa suomalaisista rakennuksista eli noin 700 000:ssa arvioidaan olevan kosteusvaurion jälkiä ja yli 100 000 rakennuksessa hoitamaton kosteusvaurio on homehduttanut rakenteita.

Rakennusmateriaalien kosteusvaurion syntymiseen vaikuttavat materiaalin ominaisuudet ja ympäristön kosteus.  Kosteassa ympäristössä, esimerkiksi ulkopuolisen veden päästessä rakenteisiin, materiaali imee kosteutta kunnes saavuttaa kyllästyspisteensä. Vapaa vesi, riittävä ravinto (esim. puu) ja lämpö ovat mikrobien lisääntymisen edellytykset.

Rakennuksessa esiintyvien mikrobien haittaa selvitetään yleensä materiaalien mikrobianalyyseilla. Mikrobianalyysin tarkoituksena on vahvistaa tai sulkea pois rakennuksen mikrobivaurio.

Jos kosteus- ja homevaurio on rakenteen sisällä eikä rakennetta voida tai haluta avata, vaurion osoittamiseen voidaan käyttää huoneilmasta tai pinnoilta otettujen näytteiden mikrobiologisia tutkimuksia. Näitä ei voida kuitenkaan käyttää sen osoittamiseen ettei vauriota ole. 

Kosteusvauriorakennusten tavanomaisesta poikkeava mikrobialtistus voi aiheuttaa mm. silmä-ärsytystä, kurkun käheyttä ja ihon kutinaa. On todennäköistä, että oireita aiheuttava tekijä on ilmassa ja siirtyy esim. silmän sidekalvolle tai hengitysteihin ilman välityksellä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *